maanantai 11. helmikuuta 2019

Teemani eduskuntavaaleissa 2019


Eduskuntavaalit ovat Suomen poliittisen päätöksenteon tärkeimmät vaalit. Niihin on enää 62 päivää, reilut kaksi kuukautta. Vaaleilla valitut 200 kansanedustajaa käyttävät Suomen olennaisinta ja laajinta päätäntävaltaa seuraavan neljän vuoden ajan, ja se, ketkä tätä maata johtavat, ei ole yhdentekevää. Eduskuntaan on äärimmäisen tärkeää valita fiksuja tyyppejä, jotka ajattelevat realistisesti ja kauaskantoisesti. Sellaisia, jotka kulkevat kansan etu edellä ja haluavat varmistaa hyvinvoinnin ja resurssien riittävyyden elämän jokaisessa vaiheessa. Sellaisia, joiden toimintaa motivoi kansan etu, ei oman tai kaverin lompakon paksuus.

Olen ehdolla eduskuntaan Varsinais-Suomen vaalipiiristä, perussuomalaisten listalta. 23-vuotiaana olen listan nuorin ehdokas sekä ainoa opiskelija. Vaalikampanjani alkoi kampanjastartilla, kun julkaisin vaalikuvani ja saimme pystyyn uuden verkkosivuni osoitteessa Liinaveronicaisto.fi. Vaalikampanjaani voi seurata blogista, verkkosivuilta, Facebookista ja Instagramista. Sisältöä voi etsiä myös kampanjani hashtageilla #Liina2019 ja #Sinivihreäpunapää. Tässä kirjoituksessa kerron kolmesta vaaliteemastani maltillisen mittaisesti.

Maahanmuutto

Maahanmuutosta puhutaan paljon ja hupaisasti myös siitä, kuinka pitäisi puhua muustakin kuin maahanmuutosta. Tämä teema kuitenkin liittyy lukuisiin asioihin yhteiskunnassa suoraan tai välillisesti  turvallisuuteen, huoltosuhteeseen, sosiaaliturvaan, kansantalouteen, asumisen hintaan, yhteiskunnan sosiaaliseen koheesioon ja niin edelleen. Suomen maahanmuuttopolitiikka ja sen kustannukset kaipaavat järkeistämistä.

Suomelle talouden tai turvallisuuden kannalta haitallinen maahanmuutto tulee lopettaa kokonaan ja kohdistaa apu pakolaisten lähtömaihin  kuitenkin omien resurssiemme rajoissa. Laittomien väylien hyödyntäminen tulee tehdä mahdollisimman vaikeaksi ja laittomasti maassa oleskelevat tulee poistaa maasta ensi tilassa. Suomen on joko irtauduttava YK:n GCM-sopimuksesta tai oltava noudattamatta sen periaatteita.

Rikoslaki

Rikoslain tehtävä on rangaista rikollista tekoon suhteutetulla vakavuudella ja siten tehdä oman käden oikeudesta ja kostosta tarpeettomia. Nämä hallitsemattomat ja mielivaltaiset tavat jakaa oikeutta järkyttävät yhteiskuntarauhaa. Siksi sanktioiden on vastattava kansan oikeudentajuun, jotta oikeuslaitosta kunnioitetaan jatkossakin eikä oikeutta oteta omiin käsiin.

Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista annettavia tuomioita tulee koventaa tuntuvasti. Erityisesti seksuaalirikoksista annettavien tuomioiden ala- ja ylärajoja tulee nostaa ja ehdollisten tuomioiden määrää vähentää. Elinkautisen vankeusrangaistuksen pituutta tulee kasvattaa ja ensikertalainen saa oikeasti olla vain kerran  ei muutaman vuoden välein. Sakkojen muuntorangaistus on otettava takaisin käyttöön. Vakavaan koulukiusaamiseen puuttumisen laiminlyönnin on oltava aina rangaistavaa.

Ympäristö

Ilmastonmuutos ja ympäristöasiat huolettavat erityisesti nuoria. Ympäristölle haitallista toimintaa vastaan osoitetaan mieltä Eduskuntatalon portailla ja tavalliset kansalaisetkin potevat huonoa omaatuntoa lihansyönnistä ja etelänmatkoista. On hienoa, että koko maailman yhteisten tavoitteiden eteen halutaan tehdä töitä ja vaatia Suomelta toimia jopa valtiollisella tasolla. Ympäristötekoja on kuitenkin viisasta tehdä Suomen ehdoilla, Suomen kokoisesti ja ensisijaisesti paikallisesti.

Teollisuuden toiminnan edellytyksiä Suomessa ei tule jarruttaa rajoituksilla, jotka voivat ajaa tuotannon vähemmän eettisiin ja vähemmän valvottuihin olosuhteisiin. Sen sijaan on kannustettava lähellä tuotettujen tavaroiden ja elintarvikkeiden suosimiseen verottamalla ulkomailta tuotuja vastaavia tuotteita eri tavalla. Ydinvoiman osuutta tuotetusta energiasta on kasvatettava, koska se on kaikista saatavilla olevista energiamuodoista tehokkain. Suomen on suojeltava arvokasta luontoaan ja Itämerta, joka on erityisen herkkä saasteille ja rehevöitymiselle.

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Eutanasia – koska jokaisen tulee saada lähteä arvokkaasti

Eduskunta äänesti yli 63 000 kannatusilmoitusta keränneestä "Eutanasia – aloite hyvän kuoleman puolesta" -kansalaisaloitteesta toissapäivänä. Edustaja Timo Heinosen lausumaehdotus lain läpimenosta mahdollisimman suoraviivaisesti meni nurin äänin 128-60. Jotkut eutanasiaa vastustaneet ovat jo heittäneet serpentiinit ilmaan, ja monet aloitetta puoltaneet taas ovat luopuneet toivosta. Kumpaankaan ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa aihetta, koska asiaa ei olla käsitelty loppuun – eduskunta ainoastaan hylkäsi lausuman, joka olisi velvoittanut lainvalmistelijat hyväksymään eutanasian ilman asiantuntijakuulemisiin perustuvaa harkintaa. Asiantuntijatyöryhmän selvityksen jälkeen asia voidaan tuoda uudestaan eduskunnan käsittelyyn. Äänestyksen tulos sai joka tapauksessa aikaan raflaavia otsikoita sekä kuumana käyvän, tunnepitoisen keskustelun avustetusta itsemurhasta. Keskustelua on herättänyt myös se, etteivät kansanedustajien napinpainallukset ainakaan näennäisesti edustaneet kansaa, josta lähes kolme neljäsosaa olisi valmis sallimaan eutanasian.

Keskustelua seuratessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että osa ihmisistä tuntuu ymmärtäneen eutanasian merkityksen täysin väärin. Eutanasia nähdään virheellisesti vaihtoehtona, jota suorastaan tyrkytettäisiin pillerin tai piikin muodossa vanhoille tai sairaille ihmisille siten, että käytäntö muistuttaisi enemmän murhaa kuin armomurhaa. Joissakin kauhukuvissa eutanasia taas nähdään kärjistetysti syanidikapseleiden nakkeluna jokaiselle masentuneelle teinille, joka haluaa tehdä itsemurhan. Tosiasiassa jo eduskunnan äänestystulos kertoo, että eutanasiaan suhtaudutaan mieluummin ylivarovaisesti kuin vedetään yhtäkään mutkaa suoraksi. Jos laki säädetään asiantuntijoiden kuulemisen ja sen perusteella tehtyjen muutosten jälkeen, se on todennäköisesti hyvin tarkka sen suhteen, millä perusteilla eutanasiaa voidaan tarjota. Rajoituksia voidaan asettaa esimerkiksi harkinta-ajan, iän tai parantumisennusteen perusteella.

Huoli siitä, kokisiko esimerkiksi parantumattomasti sairas ihminen velvollisuudekseen päättää elämänsä resursseja säästääkseen, on aiheellinen eikä sitä voi tehdä tyhjäksi millään eutanasiaa puoltavalla argumentilla. Lakia ei kuitenkaan voi jättää säätämättä kyseisellä perusteella, koska toisessa vaakakupissa on useita, painavampia asioita. Avustettu itsemurha tarkoittaisi laajennettua itsemääräämisoikeutta tilanteessa, jossa elämä ei ole henkilön itsensä mielestä elämisen arvoista. Se tarkoittaisi vähäisempiä kärsimyksiä jokaiselle, joka on parantumattomasti sairas ja elää jatkuvissa tuskissa. Se tarkoittaisi arvokasta lähtöä huonokuntoiselle vanhukselle, joka haluaa mieluummin kuolla kuin seurata omaa riutumistaan viikosta toiseen tietoisena siitä, että lopputulos on lopulta sama.

Eutanasiaa ei tule saada kevyin perustein. Itsemurhaa ei voi peruuttaa, joten sen tulee olla aina viimeinen vaihtoehto. Sen tulee kuitenkin olla vaihtoehto. Sitä mieltä on myös suurin osa Suomen kansasta – 73 prosenttia Ylen ja Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneesta yli tuhannesta suomalaisesta toivoo, että ihmisellä olisi tarvittaessa oikeus saada kuolinapua. Jos eutanasialakia ei säädetä asiantuntijalausuntojen pohjalta tehtyjen muutosten jälkeen, eduskunta ei ainoastaan viittaa kintaalla kansalaisten oikeudelle lähteä tästä maailmasta arvokkaasti. Eduskunta ei silloin edusta kansaa, joka on valinnut, ketkä saavat edustaa sitä Arkadianmäellä.

P.S. Toivoisin jokaisen eutanasiaa edelleen vastustavan lukevan linkin takaa löytyvän jutun 3-vuotiaasta Eino-pojasta. Eino sai aivoverenvuodon ja joutui kituuttamaan hengissä yli kaksi kuukautta sen jälkeen, kun elämä oli lakannut olemasta elämisen arvoista ja paranemisennuste oli nolla. Jos Einon elintoiminnot olisi saanut lopettaa tilanteen käytyä toivottomaksi, omaisten ei olisi tarvinnut katsoa kuukausia vierestä, kun pieni poika tekee hitaasti kuolemaa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005010252.html 

lauantai 16. joulukuuta 2017

Haluaisitko, että lapsesi elää kalifaatissa?

Sana väestönvaihdos voi herättää kuulijassaan tunteita laidasta laitaan. Ensimmäinen kieltää koko ilmiön olemassaolon, toinen ahdistuu syvästi ja kolmas ohittaa koko asian pelkällä olankohautuksella. Mitä haittaa väestönvaihdoksesta edes on, ja eikö sen vastustaminen ole todella rasistista? Tilastot todistavat väestönvaihdoksen olevan todellinen ilmiö, jonka vakavuus riippuu jokaisen omasta suhtautumisesta ääri-islamiin – jos ei pidä epätasa-arvoa, väkivallan hyväksymistä ja tieteen alasajoa ongelmina, väestönvaihdosta ei ole välttämättä mitään syytä vastustaa. Uskon kuitenkin vakaasti, että suomalaiset ja eurooppalaiset haluavat säilyttää oman kulttuurinsa sekä     sen pohjalta rakennetetun edistyksen ja yhteiskuntarauhan. Minä en halua, että lapseni tai heidän lapsensa joutuvat asumaan kalifaatissa.

Toisin kuin voisi kuvitella, merkittävin väestönvaihdokseen vaikuttava tekijä nykyisessä tilanteessa ei ole maahanmuutto vaan syntyvyys: suomalaisten syntyvyys laskee siinä, missä monien maahanmuuttajaryhmien syntyvyys nousee. Väestönvaihdos tapahtuisi, vaikka maahanmuutto loppuisi kuin seinään, joskin hitaammin kuin nykyisellä kehityksellä. Tätä väittämää tukee myös Helsingin Sanomissa (1.12.2017) julkaistu uutinen, jossa kerrotaan muslimien osuuden Euroopan väestöstä kasvavan kaksinkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä.

Otan esimerkkiryhmäksi somalit, sillä he ovat varsin näkyvä ulkomaalaisryhmä Suomessa ja heidän hedelmällisyyslukunsa on kaikista ryhmistä korkein. Somalia puhuu äidinkielenään noin 19 000 ihmistä, joista noin 9000 on naisia. Kun tarkastellaan hedelmällisyyslukuja kieliryhmittäin, havaitaan, että somalinainen synnyttää elinaikanaan 3,99 lasta. 9000 naista synnyttää yhteensä lähes 36 000 lasta. Jos sekä syntyvyys että naisten osuus somaliväestöstä pysyy samana kuin tällä hetkellä ja somalien määrän kasvu jatkuu eksponentiaalisena, vajaat 17 000 uuden sukupolven somalinaista tulevat synnyttämään elinaikanaan yli 67 000 lasta 15 000 lasta enemmän kuin kaikki Suomessa viime vuonna syntyneet lapset. Sen sukupolven somalinaiset synnyttävät noin 126 000 lasta ja sitä seuraava sukupolvi 236 000.

Somalit eivät ole ainoa ulkomaalaisryhmä, jonka väestönkasvu on selvästi suomalaisten väestönkasvua nopeampaa. Kurdit ovat kakkossijalla 3,12 lapsen hedelmällisyysluvullaan ja kolmantena ovat arabit luvulla 2,8. Somaleiden ja muiden ulkomaalaisryhmien hedelmällisyysluvuista on useita tilastoja, jotka poikkeavat hiukan toisistaan, mutta poikkeamat eivät kuitenkaan muuta kokonaiskuvaa – vaikka somaleiden syntyvyys olisi 3,99 sijasta esimerkiksi tasan kolme, väestönvaihdos tapahtuisi silti, mutta hitaammalla tahdilla.

Väestönvaihdosta ei tapahtuisi, jos ulkomaalaisryhmien osuus kokonaissyntyvyydestä pysyisi riittävän pienenä. Kokonaissyntyvyys on kuitenkin laskenut keskimäärin tuhannella vauvalla vuodesta 2010, ja viime vuonna Suomeen syntyi enää vain 52 000 vauvaa. Määrä on pienin sitten 1860-luvun nälkävuosien. Kun ottaa huomioon, että keskimääräisen hedelmällisyysluvun paremmassa päässä on tiettyjä ulkomaalaisryhmiä, voidaan päätellä, että huomattava osa lapsista syntyy ulkomaalaistaustaisille äideille jo nyt. Ei ole mitään syytä olettaa, että nykyinen kehitys muuttuisi, koska mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen. On siis täysin perusteltua sanoa, että islaminuskoisten osuus väestöstä tulee kasvamaan huomattavasti ja menemään suomalaisten ohi pidemmällä aikavälillä jopa ilman ensimmäistäkään uutta maahanmuuttajaa. Suomen demografinen, uskonnollinen ja kulttuurinen rakenne tulee poikkeamaan nykyisestä hyvin paljon siinä vaiheessa, kun minä istun keinutuolissa.

Miksi väestönvaihdos on sitten ongelma? Islaminuskon asema sen kannattajien keskuudessa on keskimäärin todella vahva, eikä se ole heikentynyt esimerkiksi Suomessa asuvien muslimien keskuudessa, vaikka ympäröivä yhteiskunta on huomattavan maallistunut ja liberaali. Vaikka pieni osa Suomeen ja Eurooppaan muuttaneista muslimeista onkin maallistuneita ja toimii saumattomasti osana yhteiskuntaa, suurin osa muslimeista ylläpitää islamin vahvaa asemaa viiteryhmänsä keskuudessa noudattamalla uskonnon sääntöjä ja ohjeistuksia. Lisäksi islam ei ole vieläkään kokenut reformaatiota, vaikka länsimaat ovat esimerkillään osoittaneet, mitä uskonnon reformointi ja sen aseman heikkeneminen yhteiskunnassa tekevät tieteen harjoittamiselle, koulutukselle, tasa-arvolle ja yleiselle turvallisuudelle. Pidän epätodennäköisenä, että islam kokee reformaatiota myöhemminkään, mikä tarkoittaisi islamin pysymistä voimakkaana, totalitäärisenä ajatusjärjestelmänä.

Kun muslimien osuus väestöstä kasvaa, se alkaa väistämättä näkyä koko yhteiskunnan tasolla, ja islamin vahva asema yhteiskunnassa tulee nykyisellä kehityksellä tekemään länsimaille saman, mitä se on tehnyt Lähi-idälle ja osalle Afrikasta – jokainen on varmasti kuullut alueilla rehottavasta seksuaalisesta väkivallasta, kunniamurhista sekä naisten ja seksuaalivähemmistöjen huonosta asemasta. Kehitys on nähtävissä jo länsinaapurissamme, joka on muuttunut lintukodosta koko maailman raiskaustilastojen kärkimaaksi melko lyhyessä ajassa. En myöskään soisi kantasuomalaisten jäävän vähemmistöksi maassa, jota he ovat asuttaneet vuosituhansien ajan.

En vastusta väestönvaihdosta, koska olisin ilkeämielinen rasisti. Vastustan väestönvaihdosta, koska en halua tyttäreni elävän hunnun alla nyrkin ja hellan välissä. Vastustan väestönvaihdosta, koska en halua poikani kokevan silmitöntä väkivaltaa, jos hän sattuu syntymään homoseksuaaliksi. Vastustan väestönvaihdosta, koska en halua radikaalin uskonnon harjoittamisen syrjäyttävän eri tieteenaloilla tapahtuvaa edistystä, jonka maallisuus on alun perin mahdollistanut.

Joidenkin mielestä väestönvaihdoksen vastustaminen tekee ihmisestä rasistin. Olen kuitenkin kyllästynyt väistelemään rasisti-sanaa kuin koiranpaskaa keväisellä asfaltilla. Nykyinen yhteiskunnallinen dialogi on tehnyt rasismista ilmeisen vahvan lyömäaseen, jota voidaan heitellä mielivaltaisesti milloin kenenkin suuntaan, milloin mistäkin syystä. En anna sille omalla toiminnallani enää yhtään nykyistä enempää valtaa. Jos väestönvaihdoksen vastustaminen ja länsimaisten arvojen kannattaminen tekee minusta rasistin, olen ihan mielelläni rasisti.