sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Translaki seis!


Henkilöä, joka kokee olevansa eri sukupuolta kuin miksi hänet on syntyessään määritelty, kutsutaan transsukupuoliseksi. Tavallisesti transsukupuoliseksi itsensä tunteva menee jossain vaiheessa elämäänsä transsukupuolisuustutkimuksiin, jotta transsukupuolisuus voidaan todeta. Nykyisellään tutkimukset kestävät pitkään ja ovat varsin kattavat, jotta vääriltä diagnooseilta vältyttäisiin. Sen jälkeen henkilö saa halutessaan mennä ”sukupuolenkorjaushoitoihin” – joita kutsun tässä tekstissä sukupuolenvaihdoshoidoiksi, koska sukupuoli ei voi olla rikki – ja niiden jälkeen on mahdollista saada juridinen sukupuolenvaihdos eli vastakkaista sukupuolta olevan henkilötunnus.

Sukupuolenvaihdoshoidot käsittävät hormonaaliset ja kirurgiset hoidot, joilla henkilöstä pyritään tekemään mahdollisimman paljon vastakkaisen sukupuolen edustajan kaltainen. Hoidoilla lakkautetaan kehon oma sukupuolihormonien tuotanto, joka korvataan ulkopuolelta saatavilla hormoneilla, sekä tehdään muun muassa sukuelinten alueelle kirurgisia muutoksia. Luonnollinen ja väistämätön seuraus näistä hoidoista on lisääntymiskyvyttömyys. Vaatimus käydä sukupuolenvaihdos kokonaisuudessaan läpi ennen juridisen sukupuolen vaihtamista takaa sen, että henkilö on tosiasiallisesti sitä sukupuolta, joka henkilötiedoissa lukee.

Nykyistä lakia halutaan kuitenkin muuttaa. Tavoiteltujen lakimuutosten yhteisnimitys on translaki. Translakia alettiin ajaa kuin käärmettä pyssyyn pian sen jälkeen, kun laki sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksymisestä meni läpi eduskunnassa syksyllä 2014. Translain virallisilla sivuilla kuvaillaan tavoitteita seuraavasti:

”Voimassa oleva translaki loukkaa ihmisoikeuksia, kehollista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Kuuluu kaikille -kampanjan tavoitteena on itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki, jossa sukupuolen juridinen vahvistaminen:
·     perustuu omalle ilmoitukselle lääketieteellisen prosessin sijaan
·     ei vaadi todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä
·     on mahdollista myös alle 18-vuotiaille.
Translaista on poistettava vaatimus lääketieteellisestä prosessista ja psykiatrisesta arviosta juridisen sukupuolen korjaamisen ehtona. Tilalle tarvitaan itsemäärittelyoikeus ja yksilölliset hoidot.”

Toisin sanoen translain ydin on se, että juridinen sukupuoli tulisi saada vaihtaa ilman lääketieteellistä prosessia tai fyysisiä muutoksia. Henkilöllä, joka on yksiselitteisesti esimerkiksi mies, tulisi siis olla oikeus vaihtaa juridinen sukupuolensa naiseksi. Lisäksi vaaditaan sukupuolenvaihdokseen edellytetyn ikärajan poistoa. Vastustan näitä muutoksia jyrkästi – en pahuuttani, vaan siksi, ettei niissä ole kokonaiskuvaa ajatellen mitään järkeä. Läpi mennessään translaista seuraisi enemmän huonoa kuin hyvää.
Tämä teksti käsittelee sitä, miksi uutta translakia ei tule hyväksyä.
Henkilöllisyystodistuksen tehtävä on yksilöidä jokainen henkilö ja kertoa tästä olennaisia asioita, kuten sukupuoli, sosiaaliturvatunnus ja ikä. Vastaavasti henkilöllisyystodistusta käytetään väärin ja se menettää merkityksensä, jos sitä ei käytetä edellä mainittuihin asioihin. Jos translaki hyväksytään, henkilöllisyystodistus ja henkilötunnus eivät enää välttämättä kerro, kumpaa sukupuolta henkilö tosiasiallisesti on – sukupuoli kun on ensisijaisesti lisääntymisbiologinen funktio ja vasta toissijaisesti muita asioita, kuten sosiaalinen tai koettu sukupuoli. Tilanteessa, jossa miehen juridinen sukupuoli voi olla nainen tai päinvastoin, henkilöllisyystodistuksilla voitaisiin käytännössä heittää vesilintua. Lisäksi se, että henkilö voi olla fyysisesti yhtä sukupuolta ja juridisesti toista, aiheuttaisi lukuisia muita hankaluuksia yhteiskunnassa ja sen järjestelmissä.

Yksi esimerkki mainituista hankaluuksista on terveydenhuollon järjestelmät. Miesten ja naisten hoito voi poiketa toisistaan anatomisista tai muista syistä, ja toisiinsa täsmäämättömät fyysinen ja juridinen sukupuoli aiheuttaisivat todennäköisesti paljon sekaannuksia. Terveydenhuollon alalla sekaannukset voivat olla suuri riskitekijä. Lisäksi Suomessa on tähän mennessä ollut yksi tapaus, jossa synnyttäjällä on miehen henkilötunnus. Tilanne oli ongelmallinen sekä neuvolassa että sairaalassa, koska terveydenhuollon järjestelmät eivät tunnista kyseistä tilannetta. Mikäli vastaavat tapaukset yleistyvät, jo ennestään kuormitettu hoitohenkilökunta joutuu kaiken muun lisäksi temppuilemaan järjestelmien kanssa, tai vaihtoehtoisesti huomattava osa terveydenhuollon järjestelmistä olisi kirjoitettava ja ohjelmoitava uusiksi. Työrupeamaa voisi kokoluokassaan verrata jopa sote-uudistukseen ja se olisi pitkäkestoinen ja raskas prosessi.

Toisena esimerkkinä toimivat kaikki tilanteet, joissa ihmiset jaetaan sosiaalisista tai sukupuolisiveellisyyteen liittyvistä syistä miehiin ja naisiin. Jos translaki menisi läpi ja mies voisi vaihtaa itselleen naisen henkilötunnuksen pelkällä ilmoituksella, häntä ei voitaisi estää menemästä naisten puolelle vaikkapa uimahallin peseytymistiloissa. Vaikka hän syystä tai toisesta kokisi olonsa turvallisemmaksi tai kotoisammaksi naisten puolella, naisten oikeus olla ilkosillaan vain oman sukupuolensa edustajien seurassa painaa vaakakupissa enemmän kuin yksittäisen miehen oikeus peseytyä naisten puolella. Lisäksi on otettava huomioon kiusanteko- ja hyväksikäyttöriski sekä turvattomuuden tunne pukeutumis- ja peseytymistiloissa. Jos juridinen sukupuoli irrotettaisiin fyysisestä sukupuolesta ja sen vaihtaminen tehtäisiin vaivattomaksi, tirkistelystä tulisi helpompaa kuin koskaan aikaisemmin ja hyväksikäyttötapaukset lisääntyisivät. Ulkomailla negatiivinen kehitys on jo nähty sukupuolineutraaleissa pukeutumis- ja wc-tiloissa.

Olen käynyt lukuisia keskusteluja translaista muun muassa Facebookissa ja törmään toistuvasti perusteluun, joka kuuluu: “Miten se vaikuttaisi sinun elämääsi, jos translaki hyväksyttäisiin?” Perustelu ontuu monesta syystä. Jos vain suoralla vaikutuksella henkilön omaan elämään olisi väliä, kenenkään ei pitäisi ajaa esimerkiksi eläinten oikeuksia. Kyse on henkilökohtaisten asioiden sijaan isosta kuvasta – siitä, millä poliittisilla päätöksillä saadaan suurin hyöty pienimmillä haitoilla. Translain hyväksymisellä saataisiin pieni hyöty mittavilla haitoilla, joten se olisi huono poliittinen päätös. Siksi nykymuotoista translakia ei tule hyväksyä nyt eikä koskaan.

maanantai 11. helmikuuta 2019

Teemani eduskuntavaaleissa 2019


Eduskuntavaalit ovat Suomen poliittisen päätöksenteon tärkeimmät vaalit. Niihin on enää 62 päivää, reilut kaksi kuukautta. Vaaleilla valitut 200 kansanedustajaa käyttävät Suomen olennaisinta ja laajinta päätäntävaltaa seuraavan neljän vuoden ajan, ja se, ketkä tätä maata johtavat, ei ole yhdentekevää. Eduskuntaan on äärimmäisen tärkeää valita fiksuja tyyppejä, jotka ajattelevat realistisesti ja kauaskantoisesti. Sellaisia, jotka kulkevat kansan etu edellä ja haluavat varmistaa hyvinvoinnin ja resurssien riittävyyden elämän jokaisessa vaiheessa. Sellaisia, joiden toimintaa motivoi kansan etu, ei oman tai kaverin lompakon paksuus.

Olen ehdolla eduskuntaan Varsinais-Suomen vaalipiiristä, perussuomalaisten listalta. 23-vuotiaana olen listan nuorin ehdokas sekä ainoa opiskelija. Vaalikampanjani alkoi kampanjastartilla, kun julkaisin vaalikuvani ja saimme pystyyn uuden verkkosivuni osoitteessa Liinaveronicaisto.fi. Vaalikampanjaani voi seurata blogista, verkkosivuilta, Facebookista ja Instagramista. Sisältöä voi etsiä myös kampanjani hashtageilla #Liina2019 ja #Sinivihreäpunapää. Tässä kirjoituksessa kerron kolmesta vaaliteemastani maltillisen mittaisesti.

Maahanmuutto

Maahanmuutosta puhutaan paljon ja hupaisasti myös siitä, kuinka pitäisi puhua muustakin kuin maahanmuutosta. Tämä teema kuitenkin liittyy lukuisiin asioihin yhteiskunnassa suoraan tai välillisesti  turvallisuuteen, huoltosuhteeseen, sosiaaliturvaan, kansantalouteen, asumisen hintaan, yhteiskunnan sosiaaliseen koheesioon ja niin edelleen. Suomen maahanmuuttopolitiikka ja sen kustannukset kaipaavat järkeistämistä.

Suomelle talouden tai turvallisuuden kannalta haitallinen maahanmuutto tulee lopettaa kokonaan ja kohdistaa apu pakolaisten lähtömaihin  kuitenkin omien resurssiemme rajoissa. Laittomien väylien hyödyntäminen tulee tehdä mahdollisimman vaikeaksi ja laittomasti maassa oleskelevat tulee poistaa maasta ensi tilassa. Suomen on joko irtauduttava YK:n GCM-sopimuksesta tai oltava noudattamatta sen periaatteita.

Rikoslaki

Rikoslain tehtävä on rangaista rikollista tekoon suhteutetulla vakavuudella ja siten tehdä oman käden oikeudesta ja kostosta tarpeettomia. Nämä hallitsemattomat ja mielivaltaiset tavat jakaa oikeutta järkyttävät yhteiskuntarauhaa. Siksi sanktioiden on vastattava kansan oikeudentajuun, jotta oikeuslaitosta kunnioitetaan jatkossakin eikä oikeutta oteta omiin käsiin.

Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista annettavia tuomioita tulee koventaa tuntuvasti. Erityisesti seksuaalirikoksista annettavien tuomioiden ala- ja ylärajoja tulee nostaa ja ehdollisten tuomioiden määrää vähentää. Elinkautisen vankeusrangaistuksen pituutta tulee kasvattaa ja ensikertalainen saa oikeasti olla vain kerran  ei muutaman vuoden välein. Sakkojen muuntorangaistus on otettava takaisin käyttöön. Vakavaan koulukiusaamiseen puuttumisen laiminlyönnin on oltava aina rangaistavaa.

Ympäristö

Ilmastonmuutos ja ympäristöasiat huolettavat erityisesti nuoria. Ympäristölle haitallista toimintaa vastaan osoitetaan mieltä Eduskuntatalon portailla ja tavalliset kansalaisetkin potevat huonoa omaatuntoa lihansyönnistä ja etelänmatkoista. On hienoa, että koko maailman yhteisten tavoitteiden eteen halutaan tehdä töitä ja vaatia Suomelta toimia jopa valtiollisella tasolla. Ympäristötekoja on kuitenkin viisasta tehdä Suomen ehdoilla, Suomen kokoisesti ja ensisijaisesti paikallisesti.

Teollisuuden toiminnan edellytyksiä Suomessa ei tule jarruttaa rajoituksilla, jotka voivat ajaa tuotannon vähemmän eettisiin ja vähemmän valvottuihin olosuhteisiin. Sen sijaan on kannustettava lähellä tuotettujen tavaroiden ja elintarvikkeiden suosimiseen verottamalla ulkomailta tuotuja vastaavia tuotteita eri tavalla. Ydinvoiman osuutta tuotetusta energiasta on kasvatettava, koska se on kaikista saatavilla olevista energiamuodoista tehokkain. Suomen on suojeltava arvokasta luontoaan ja Itämerta, joka on erityisen herkkä saasteille ja rehevöitymiselle.

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Eutanasia – koska jokaisen tulee saada lähteä arvokkaasti

Eduskunta äänesti yli 63 000 kannatusilmoitusta keränneestä "Eutanasia – aloite hyvän kuoleman puolesta" -kansalaisaloitteesta toissapäivänä. Edustaja Timo Heinosen lausumaehdotus lain läpimenosta mahdollisimman suoraviivaisesti meni nurin äänin 128-60. Jotkut eutanasiaa vastustaneet ovat jo heittäneet serpentiinit ilmaan, ja monet aloitetta puoltaneet taas ovat luopuneet toivosta. Kumpaankaan ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa aihetta, koska asiaa ei olla käsitelty loppuun – eduskunta ainoastaan hylkäsi lausuman, joka olisi velvoittanut lainvalmistelijat hyväksymään eutanasian ilman asiantuntijakuulemisiin perustuvaa harkintaa. Asiantuntijatyöryhmän selvityksen jälkeen asia voidaan tuoda uudestaan eduskunnan käsittelyyn. Äänestyksen tulos sai joka tapauksessa aikaan raflaavia otsikoita sekä kuumana käyvän, tunnepitoisen keskustelun avustetusta itsemurhasta. Keskustelua on herättänyt myös se, etteivät kansanedustajien napinpainallukset ainakaan näennäisesti edustaneet kansaa, josta lähes kolme neljäsosaa olisi valmis sallimaan eutanasian.

Keskustelua seuratessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että osa ihmisistä tuntuu ymmärtäneen eutanasian merkityksen täysin väärin. Eutanasia nähdään virheellisesti vaihtoehtona, jota suorastaan tyrkytettäisiin pillerin tai piikin muodossa vanhoille tai sairaille ihmisille siten, että käytäntö muistuttaisi enemmän murhaa kuin armomurhaa. Joissakin kauhukuvissa eutanasia taas nähdään kärjistetysti syanidikapseleiden nakkeluna jokaiselle masentuneelle teinille, joka haluaa tehdä itsemurhan. Tosiasiassa jo eduskunnan äänestystulos kertoo, että eutanasiaan suhtaudutaan mieluummin ylivarovaisesti kuin vedetään yhtäkään mutkaa suoraksi. Jos laki säädetään asiantuntijoiden kuulemisen ja sen perusteella tehtyjen muutosten jälkeen, se on todennäköisesti hyvin tarkka sen suhteen, millä perusteilla eutanasiaa voidaan tarjota. Rajoituksia voidaan asettaa esimerkiksi harkinta-ajan, iän tai parantumisennusteen perusteella.

Huoli siitä, kokisiko esimerkiksi parantumattomasti sairas ihminen velvollisuudekseen päättää elämänsä resursseja säästääkseen, on aiheellinen eikä sitä voi tehdä tyhjäksi millään eutanasiaa puoltavalla argumentilla. Lakia ei kuitenkaan voi jättää säätämättä kyseisellä perusteella, koska toisessa vaakakupissa on useita, painavampia asioita. Avustettu itsemurha tarkoittaisi laajennettua itsemääräämisoikeutta tilanteessa, jossa elämä ei ole henkilön itsensä mielestä elämisen arvoista. Se tarkoittaisi vähäisempiä kärsimyksiä jokaiselle, joka on parantumattomasti sairas ja elää jatkuvissa tuskissa. Se tarkoittaisi arvokasta lähtöä huonokuntoiselle vanhukselle, joka haluaa mieluummin kuolla kuin seurata omaa riutumistaan viikosta toiseen tietoisena siitä, että lopputulos on lopulta sama.

Eutanasiaa ei tule saada kevyin perustein. Itsemurhaa ei voi peruuttaa, joten sen tulee olla aina viimeinen vaihtoehto. Sen tulee kuitenkin olla vaihtoehto. Sitä mieltä on myös suurin osa Suomen kansasta – 73 prosenttia Ylen ja Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneesta yli tuhannesta suomalaisesta toivoo, että ihmisellä olisi tarvittaessa oikeus saada kuolinapua. Jos eutanasialakia ei säädetä asiantuntijalausuntojen pohjalta tehtyjen muutosten jälkeen, eduskunta ei ainoastaan viittaa kintaalla kansalaisten oikeudelle lähteä tästä maailmasta arvokkaasti. Eduskunta ei silloin edusta kansaa, joka on valinnut, ketkä saavat edustaa sitä Arkadianmäellä.

P.S. Toivoisin jokaisen eutanasiaa edelleen vastustavan lukevan linkin takaa löytyvän jutun 3-vuotiaasta Eino-pojasta. Eino sai aivoverenvuodon ja joutui kituuttamaan hengissä yli kaksi kuukautta sen jälkeen, kun elämä oli lakannut olemasta elämisen arvoista ja paranemisennuste oli nolla. Jos Einon elintoiminnot olisi saanut lopettaa tilanteen käytyä toivottomaksi, omaisten ei olisi tarvinnut katsoa kuukausia vierestä, kun pieni poika tekee hitaasti kuolemaa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005010252.html